Blogini on siirretty uuteen osoitteeseen www.petterikaristo.fi.
Hetki itsekehulle
Tiedemaailmaa on usein raaka työympäristö. Työsuhteet ovat lyhyitä, palkat koulutukseen nähden pieniä, vaatimukset suuria. Idealistinen kuva koko elämänsä tieteelle uhraavasta kutsumustaan seuraavasta tutkijasta on tuttu monelle. Työpaikkojen ja rahoitusten vähäinen määrä suhteessa hakijoihin luo paitsi painetta hakea koko ajan johonkin, myös jatkuvan kilpailuasetelman vertaisten välille. Kritiikki työtä kohtaan on suoraa ja päivittäistä, sekä omalta että muiden suunnalta. Onnistumisia ei tule paljon, mutta epäonnistumisia riittää kaikilla. Monissa apurahoissa myönteisen päätöksen saa alle 10% hakijoista. Tämän kaiken vastapainoksi vanhat ja viisaat mentorit usein kehottavat nuoria tutkijoita keskittymään positiiviseen ja iloitsemaan perusteellisesti niistä hetkistä kun menestystä tulee.
lue koko tekstiVäitöstilaisuuden tallenteet
Tässä postauksessa erilliset tallenteet väitöstilaisuuden esitelmästä ja keskustelusta, sekä toisesta kokeesta.
lue koko tekstiKiitokset rahoittajille
Tutkimusta aina rahoittaa joku, monesti ulkopuolinen taho.
Minun väitöskirjaprojektini päärahoittaja on SNSF, Sveitsin kansallinen tiedesäätiö, jonka Ambizione-apurahan ohjaajani Alexey voitti. Apuraha kattoi meidän molempien palkat sekä suuren osan tutkimuskuluista, matkakuluista yms.
lue koko tekstiLive Stream – defense – väitöstilaisuus
In English below.
Alla olevasta ikkunasta voit seurata väitöstilaisuuttani. Sitä seuraava “toinen koe” tulee nauhoituksena myöhemmin. Striimi aukeaa hieman ennen kymmentä Sveitsin aikaa keskiviikkona 19. kesäkuuta. Eli yhdentoista maissa Suomen aikaa. Voit kommentoida alle ja esittää kysymyksiä. Vastailen kysymyksiin tapahtuman jälkeen. Väitöstilaisuuden kaavassa on 20 minuutin esitelmä minulta ja sen perään noin 40 minuuttia tenttausta, eli kokonaisuudessaan virallinen osuus kestää noin tunnin. Mikäli tämä ikkuna ei toimi, voit koettaa katsoa lähetystä suoraan twitteristä: https://youtu.be/pJEX6Sks1SE.
My doctoral defense on Wednesday 19 June, at 10am (CET) will be streamed with youtube. The defense will last for about an hour: 20 minutes presentation + 40 minutes discussion. The following “second exam” will be recorded and is available later. You can see the stream below or directly from https://youtu.be/pJEX6Sks1SE. You can comment and ask questions below, I will answer them later.
EDIT 12.6.2019:
Testin perusteella Powepoint-esitys ei näy kovin yksityiskohtaisesti lähetyksessä. Siksi linkkaan esityksen tänne pari päivää ennen väitöstä, jotta voit ladata sen ja katsoa rinnalla.
Based on the testing, details of the Powerpoint-presentation are not well visible in the live stream. For that reason, I will link my presentation here couple of days in advance, so that you can follow the stream and see the slides well at the same time.
LATAA ESITYS TÄSTÄ / DOWNLOAD SLIDES HERE (4MB). Link expires 21 June.
Väitöskirjan tiivistelmä
Kasvitaudit uhkaavat ruokaturvaa ja aiheuttavat merkittäviä tappioita. Esimerkiksi vehnän harmaalaikkua torjutaan vuosittain Euroopassa ruiskuttamalla yli miljardin arvosta torjunta-aineita pelloille – ja silti tauti syö vielä noin kaksi miljardia sadon arvosta. Lisäksi miljoonia sijoitetaan jalostusohjelmiin kestävämpien vehnälajikkeiden tuottamiseksi. Uusien torjunta-aineiden ja uusien kasvilajikkeiden tuominen markkinoille kestää usein toista kymmentä vuotta ja vaatii suuria investointeja vailla varmuutta tuloksesta.
lue koko tekstiLajikesekoitukset toimivat tehokkaasti
Lajikesekoitukset toimivat tautien vähentämiseen, ja muuhunkin, erittäin hyvin. Ovat toimineet jo vuosikymmeniä ja toimivat edelleen.
lue koko tekstiLeviämiskoe 2.0
Tutkimus on joskus hyvin suoraviivaista ja yksinkertaista, kuten vaikkapa tartuntatehokkuusprojektissamme, mutta usein matkaan mahtuu paljon yllättäviä käänteitä ja odottamattomia muutoksia. Myös leviämiskokeen kanssa kävi näin.
Lue koko tekstiTohtoriutuminen tuntuu mukavalta
Huomenna tulee täyteen viikko väitöskirjan palauttamisen takarajasta. Tuntuu uskomattomalta, että nyt väitöskirja on jätetty arvosteltavaksi ja että käytännöllisesti katsoen olen jo saavuttanut tuon tavoitteen, joka kolme vuotta sitten tuntui hyvin epämääräiseltä ja kaukaiselta. Onnistuin myös hämmästyttämään itseni, ja muutaman muunkin, palauttamalla väitöskirjan jo keskiviikkona, vaikka takaraja oli sunnuntaina. Olen äärimmäisen onnellinen siitä, että väitöskirjaprojektini loppua ei ole leimannut se kiire, stressi, paine ja ahdistus, mikä niin usein tuntuu kuuluvan tohtoriutumiseen.
Olen ollut todella onnekas, että nämä projektit ovat sujuneet niin mukavasti eikä suurempia epäonnistumisia ole sattunut kohdalle. Tämän sujuvuuden vuoksi voin väitellä jo nyt, idealistisen kolmen vuoden rajan kohdalla, vaikka suurin osa väitöskirjoista taitaa mennä yli nejän vuoden yliopistossamme. Iso kiitos tästä kaikesta kuuluu ohjaajalleni Alexeylle, joka on alusta asti suhtautunut minuun todella kannustavasti ja rohkaisevasti. Olen kokenut saavani häneltä jatkuvasti tukea sekä ideoilleni että omalle itselleni.
Maksimoidaan maalaisjärki!
Maalaisjärki, tai yleisemmin arkijärki, on sangen arvostettu järjen muoto. Sillä viitataan yleensä jonkinlaiseen arkiseen, käytännölliseen, jopa intuitionomaiseen järkeilyyn tai päättelyyn. Kun joku toinen jämähtää jumiin ratkaistessaan hänelle uutta, mutta minulle itselle arkista ongelmaa, tulee herkästi ehdotettua syyksi maalaisjärjen puutetta. Myös tutkimustuloksia, etenkin niitä jotka pääsevät uutisiin, mollataan usein maalaisjärjen perusteella. Joko tulos on itsestään selvää ja “eikö niillä hölmöillä ole parempaa tekemistä” – tai sitten tulos on selvästi virheellinen ja “eikö ne hölmöt osaa käyttää järkeään”. Mutta mistä tässä ylivertaisessa maalaisjärjessä on kyse?
Lue koko teksti