Mitä jos syöpä tarttuisi – Evolution 2018

Mitä jos syöpä todella tarttuisi? Ihmiselimistöllä on kohtuullisen hyvä kyky torjua syöpäkasvainten syntymistä – useimmat kuitenkin elävät vuosikymmeniä ilman syöpää. Osa tästä torjunnasta perustuu kykyyn tunnistaa vahingolliseksi muuttuneet solut ja tappaa ne, ennen ongelmien syntymistä. Hypoteettisia tarttuvia syöpiä vastaan toimisi myös kudostyyppitunnistus, joka auttaa hylkimään vieraita soluja (ja aiheuttaa ongelmia mm. elinsiirtopotilaille). Tasmanian tuholaisen elimistössä on kuitenkin jotain, joka mahdollistaa tarttuvien kasvainten syntymisen.

Seurasin todella mielenkiintoisen vartin esitelmää Tasmanian tuholaisten eli pussiahmojen tarttuvista kasvaimista konferenssissa Montpellierissä. Kasvaimet tarttuvat puremien välityksellä ja esiintyvät usein leuan ja pään alueella. Suuret kasvaimet vaikeuttavat eläinten elämää ja estävät syömisen johtaen lopulta kuolemaan. Ensimmäinen tapaus huomattiin vuonna 1996 ja kovan kuolleisuuden vuoksi mallit ennustivat koko lajin sukupuuttoa jo 20-25 vuoden päästä. Kaikeksi onneksi pussiahmapopulaatiosta löytyi tai sinne kehittyi pian vastustuskykyä ja myös sietokykyä kasvaimia kohtaan.

Tällä hetkellä pussiahmat näyttävät selviytyvän erittäin harvinaisesta tarttuvasta kasvaimestaan, mutta pahaksi onneksi hiljattain lajille ilmestyi toinenkin tarttuva kasvain. Viihdyttävän esitelmän pitäneen Rodrigo Hameden mukaan tarttuva kasvain on kuin lottovoitto ja kaksi sellaista parin vuosikymmenen sisään kuin kaksi päävoittoa perättäisillä viikoilla. Ikävä vain että nämä voitot olivat pahasti negatiivisia.

Hameden mukaan on erittäin mahdollista, että pussiahmojen perimässä on jokin perustavanlaatuinen alttius tarttuville syöville. Muutoin kahden tarttuvan kasvaimen kehittyminen itsenäisesti näin lähellä toisiaan olisi vieläkin epätodennäköisempi tapahtuma. Toisaalta ajatus periytyvästä alttiudesta antaa epäintuitiivisesti toivoa pussiahmojen kannalta: Jos lajilla on alttius vastaaville taudeille, niin on todennäköistä näitä kasvaimia paitsi syntyy tulevaisuudessa lisää myös on kehittynyt menneisyydessä. Ja jos näitä on ollut ennenkin, se tarkoittaa että laji on selvinnyt vastaavista ennenkin ja mahdollisesti siis selviytyy näistä myös tulevaisuudessa!

Tuore tutkimus aiheesta julkaistiin eLife-lehdessä ja viime vuonna tutkimuksesta kertoi Nature-communications. Myös HS kirjoitti aiheesta viime viikolla.

Anna palautetta, kommentoi sisältöä, esitä kysymyksiä...