Sienitutkija – nuoren tutkijan uraa
Miksi, miten ja mitä tutkin
Viime viikon torstaina lensimme Alexeyn kanssa Tunisiaan konferenssiin. Konferenssin teemana oli Tunisian ja naapurimaiden pahin vehnän tuholainen: septoria. Konferenssissa oli todella mukavaa kuten tyypillistä. Tapasin useita hauskoja ihmisiä, jotka tutkivat suunnilleen samoja aiheita, joten juttua riitti. Positiivisena lisänä patologiaan oli monet vehnänjalostuksen kanssa työskentelevät osallistujat, joilta opin taas paljon ihan uutta.
Viime viikolla en blogannut mitään, mutta kirjoitin sitäkin enemmän. Normaalin blogin sijan kehotan lukemaan yhden työn alla olleista teksteistäni, joka on julkaistu tänään osana eLife yhteisön Scientist and Parent -sarjaa. Käy tustumassa sarjaan, jos perheellisten tukijoiden näkemykset kiinnostavat.
“Don’t do science unless you really want to, don’t have kids unless you really want to, and if you want both, love your kids more than your science.”
Olen saanut seurata hyvin läheltä tutkimusyhteisön rakentamista aivan alkaen pohdinnoista onko tutkijoita tarpeeksi, onko yhteisöstä hyötyä, jaksaako kukaan toimia yhteisön hyväksi jne. Tähän päivään mennessä konkreettisimmat tulokset tutkijayhteisömme rakentumisesta ovat nettisivumme septoria-tritici-blotch.net sekä twittertili STBnet.